Aika on maapallolle omansa, ihmisille omansa. Haluan työssäni pohtia geologista aikaperspektiiviä, jota kutsutaan usein syväajaksi. Näyttelyyn tekemäni keraamiset kivet ovat toteutettu vuonna 2025, noin 4,6 miljardia vuotta maapallon syntymisen jälkeen.
Vaikka kalliot ja kivet näyttävät elottomilta, niihin on tallennettu koko maapallon tarina. Kaikesta elävästä tulee lopulta kiveä, kunhan se kiertää maapallon syvyyksissä, nousee pintaan, kuluu, hioutuu, laskeutuu ja sedimentoituu. Kivet ja kalliot liikkuvat ja pitävät sisällä elämän palasia tuhansien ja miljoonien vuosien ajalta. Ihmisen kehittämän ajanlaskun aika, saatikka oma elämä, tuntuu geologisessa mittakaavassa mitättömyydeltä. Ja samaan aikaan suunnattomalta onnelta. Olen elossa nyt, tänä erityislaatuisena aikana, ja siitä kannatta iloita. Sen jälkeen hiili minussa muuttuu osaksi ilmakehää ja maata. Ehkäpä kiveksi, osaksi maapallon geologista kiertokulkua.
Keraamiset kivet ovat valmistettu osittain suomalaisesta luonnonsavesta. Saveen olen painanut jälkiä levistä, oksista, kasveista ja koralleista. Kivien pinnoilla on myös erilaisia maa-aineksia, kiviä ja hiekkaa, jotka olen kerännyt minulle tärkeiltä paikoilta Pohjois-Norjasta, Jäämeren rannoilta ja vuorten rinteiltä. Näillä seuduilla sijaitsevat vuoret ovat jopa 3,9 miljardia vuotta vanhoja. Keräämäni hienoksi murenneet maa-ainekset ovat voineet kiertää maapallon syvyyksissä ja olla joskus osa muinaisia mantereita.
Aiempien mantereiden rauniot
Villisavi, kivitavara, levät, kasvit, kivet, hiekka, itsetehdyt ja valmiit lasitteet
2025
